Anna palautetta ja ideoita

Ota yhteyttä

PALAUTETTA SÄHKÖPOSTISTA

 

Hei,

Isot kiitokset savolaistaloa koskevasta kirjoituksesta Itä-Savossa!
Juuri tällaisia puheenvuoroja kaivataan - asiallisia, tarkkaan tietoon perustuvia, selkeiden arvojen kannattelemia.

Talohan on komea, se olisi upealla tavalla kertonut Säämingin ja sittemmin laajenneen Savonlinnan historiasta, juurista, elämänehdoista. Sydäntä riipoo ilkeästi, että tuhotaan ja tietoisesti) yhteisöllisiä maamerkkejä, sen  fyysistä muistia. Kun asuinalueen historialliset kerrostumat luontevasti säilyvät nykyelämään integroituneina, myös yhteisön elämä säilyy sosiaalisesti ja tunnetasolla rikkaampana. Savonlinnan keskustassahan tätä yhteistä muistia on tuhottu, ajattelen vaikkapa vanhaa postitaloa. Ja Jordanin myllyn siiloja, jotka jännällä tavalla leimasivat koko kaupunkikuvaa. Kysyin pari vuotta sitten puolileikilläni Kari Jordanilta, mikset niitä pelastanut. No, eivät enää olleet meidän omistamia, totesi.

Kumarran syvään ja kiitollisena teille kaikille, jotka jaksatte taistella!

Toivottavasti kaupunki tulee vastaan, edes jollain tavoin (vaikka kulttuuripuolen määrärahat taitaa olla alasajossa).

Ja olisiko Sääminki-seuralla ja/tai Joel Lehtosenseuralla ehkä käyttöä edes osalle hirsistä? Saunaan/vajaan/ venetelaan/-katokseen, tmv.?
Mikäli nämä seurat vaikkapa yhdessä järjestävät asian tiimoilta talkoita, yrittäisin. Kyllä päästä mukaan, päiväksi tai pariksi.

Savolainen osakunta keräsi 1968 (jos oikein muistan) Säämingin eteläosista museoesineitä, johdin keräystä. Suuri osa esineistä taidettiin varastoida kotini Järvenpään tilan avovintille, odottamaan Putkinotkon talon pystytystä, ja sinne ne siirtyivätkin (varmaankin), ja sieltä sitten Riihisaaren museoon. Kannan syyllisyyksiä noista vaiheista:  esineiden dokumentointi jäi heikoksi (ei ollut mitään koulutusta) enkä ollenkaan seurannut esineiden kohtaloa keruun jälkeen, syynä se, että olin juuri valmistunut ja elämäni oli juurtunut täysillä Helsinkiin. Paikallishistoria jäi Sääminki-seuran ja Mikko Mikkosen huoleksi (olin jopa pikku hetken seuran sihteerinä - mutta siitä en juuri mitään muista). Koko ajan henkihän oli sellainen, arvostettiin vain nousevaa modernia kulttuuria ja teollisuuden tuotteita, rakentamisesta lähtien - kaikki vanha, agraarinen ja käsin tehty piti työntää kaatopaikalle kauhakuormaajalla peitettäväksi.

Ystävällisin terveisin,

Pekka Kosonen

Tyyppäläntie 9 A 1
40250 Jyväskylä
0405046370