VESJ'KANSAN TARINAT - PODCAST

Vesj'kansan tarinoita kertovat saariston asukkaat itse.

Tarinat on jalostettu historia-asiantuntija Tapani Innasen taustoittavilla kertomuksilla ja trupaduuri Matti Muhosen musiikkiesityksillä. Jaksot juontaa ja tuottaa Anne-Mari Behm / Digi4all. Äänen viimeistely Osku Mutka.

Podcast sarja on saanut Leader- rahoitusta Piällysmies ry:n kautta. Sääminki-seura ry:n omarahoituksen lisäksi hanketta on avustanut Savonlinnan kumppanuuspöytä.

Klikkaa kuvia ja kuuntele !

Osa 1: Kun isä sotaan lähti

Liikuttavassa tarinassaan Vappu Tiainen muistelee lapsuuttaan Pietolansaaressa ja Kakosalossa,. Hän kertoo isän lähdöstä sotaan ja äidin askareista sodan aikana, viljelystä, ruoanlaitosta ja evakkojen majoittamisesta.

Osa 2: Työntäyteistä elämää pientilalla Ahvionsaaressa

Aune Kuivalainen muistelee Ahvionsaaressa vietettyä työntäyteistä lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Pienen tilan lapset saivat opetella tilan työt ja tekemistä todella riitti. Aune kertoo myös miten saaristosta liikuttiin mantereelle, miten puhelimet ja posti toimivat ja miten koulua käytiin.

Osa 3: Evakkomatka hevoskyydillä

Seija ja Niilo Huttunen kertovat värikkäästi elämästä Jokilahdessa sodan aikana ja jälkeen. Jaksossa viljellään, kalastetaan ja metsästetään.

Seijaa ja Niiloa jututtaa Vesa Luukkanen.

Osa 4: Linja-auto, joka oli tehty tasamaalle

Matti Rautiainen kertoo mukavan tarinan autoilusta ja maaseudun elämästä sodan jälkeen.

Mattia jututtaa Liisa Raatikainen.

Osa 5: Saukonsaaren prinsessa

Eeva-Riitta Tiainen on armoittettu tarinankertoja. Hän toivottaa kuulijat tervetulleiksi 1930 -luvun Saukonsaaren elämään. Hän kertoo possakkapäivistä, pyykin pesusta rannalla ja kaupunkimatkoista Saaristolaivalla.

Eeva-Riittaa haastattelee Ulla Ventelä.

Osa 6: Norpannahkainen laukku

Saimaan alkuasukas Saimaan norppa ansaitsee oman jaksonsa, näkökulmaa hioo aika. Tämmöistä norppatarinaa ei usein kuule. Aikanaan norppaa metsästettiin ja sen rasva ja talja olivat tärkeitä tarveaineita. Ajat olivat toiset ja tarina pitää ymmärtää omassa kontekstissaan.

Norpasta kertovat monet Vesj'kansan tarinan kertoja, samanlaisia tarinoita norpan metsästyksestä ja hyödyntämisestä löytyy alkuperäisaineistossa monta, Eeva-Riitta Tiainen onnistuu siinä parhaiten ja saa vallattomalla tavallaan kertoa norppatarinan.

Eeva-Riitta Tiaista haastattelee Ulla Ventelä.

Osa 7: Muhasaaren lyhyt historia kivikaudelta tähän päivään

 

Aatto Behm kertoo Muhasaaren historian käänteet kivikaudelta 1960 luvulle. Tarinassa vilahtelevat kirkkoveneet, merkkitulet ja Valamon munkit, Kun Aatto pääsee kertomisen vauhtiin, vauhtia todella piisaa. Ihana tarina, tätä kuuntelisi pidempäänkin.
Vesj'kansan tarinoita kertovat saariston asukkaat itse. Tarinat on jalostettu historia-asiantuntija Tapani Innasen taustoituksella. Trubaduuri Matti Muhonen esittää katkelman laulusta Kotimaani ompi Suomi.

Aattoa haastattattelee Matti Muhonen.

Osa 8: Tervahöyryllä nalikkahalkoja Pietariin

1900 -luvun alussa Pietolansaaressa rakennettiin tervahöyryjä, joilla kuljetettiin nalikkahalkoja eli lämmityspuita lähimpiin suuriin kaupunkeihin, kuten Viipuriin, Pietariin ja Helsinkiin. Esko Mielikäinen kertoo sukunsa tervahöyryihin liittyvän tarinan, Esko on todellinen saaristolaisen elämäntavan asiantuntija, koko elämänsä Pietolansaaressa asunut paikallisvaikuttaja.

Eskoa haastattelee Anne- Mari Behm.

Osa 9: Koulumatkalle venekyydillä tai hiihtäen

Käytiin sitä kouluja ennen vanhaankin. Saariston lapsien koulumatkat olivat pitkiä ja monivaiheisia. Koulut sijaitsivat usein mantereella, mutta oli monissa Säämingin saarissakin kouluja, ja niissä kävivät myös mantereen lapset. Rospuuttoaikaan koululaiset majoittuvat koulun lähellä koulukortteereissaan sukulaisten luona. Raili Häkkinen kertoo koulunkäynnistä Saukonsaaressa.

Railia haastattelee Ulla Ventelä.

Osa 10: Suomalaisten geenivirhe

Vesj'kansalaisuutta on monenlaista, kesäasukkaat ovat ehdottomasti osa saariston väkeä. Kristiina ja Risto Pelkonen kertovat viehättävän tarinan, jossa loma-asuminen ja pienviljely Ritosaaressa ja arkiasuminen Helsingissä yhdistyvät. Risto Pelkonen analysoi myös suomalaisten geenivirhettä, joka ohjaa suomalaiset lomillaan alkeellisiin oloihin työleirejä viettämäään mökeilleen.

Kristiinaa ja Ristoa haastattelee Ulla Ventelä.

Osa11: Päreen himmeästä valosta Hasakin kirkkauteen

Kuusivuotias Helena Tynkkynen vietti talven isänsä sukulaisten kanssa Kongosaaressa. Tästä ajasta jäi mukavia ja erikoisia muistoja, joita mekin saamme nyt kuulla. Helena muistelee hämäriä talvi-iltoja päreenvalossa ja uudemmista keksinnöistä Hasakista, Tillikasta ja Petromaksista. Helena muistelee myös ruokia, joita Kongonsaaren mökissä syötiin.

Helenaa haastattelee Liisa Raatikainen.

Osa 12: Naistentöitä ja synnytystarinoita

Pirjo Mikkonen kertoo elämänläheisesti niistä kotipiirin töistä, jotka olivat ensisijaisesti talossa asuvan naisväen vastuulla. Hän kertoo ruoan valmistamisestas ja säilömisestä, pyykkäämisestä, saunomisesta ja synnyttämisestä. Pirjo kertoo myös äitinsä synnytysmatkasta moottoriveneen kyydillä kaupungin sairaalaan kaksosia synnyttämään.

Osa 13: Kiertokoulusta hyvät eväät elämälle

Unto Tynkkysen äänessä kuuluu tyyneys ja elämänkokemus. Kaikenlaista on nähty ja koettu. Kivenkeruussa tuli iso kivenmurikka päälle, uimareissulla venäläiset lentokoneet pommittivat lasta ja koulunkäyntikin vaikuttaa varsin erikoiselta nykykorvin kuultuna. Unto tarjoaa meille välähdyksen maaseudun kehityksen vaiheisiin, joiden kautta Säämingin saaristolaisten elämä kehittyi 1900-luvun aikana.

Unto Tynkkystä haastattelee Ulla Ventelä.

Osa 14: Hevonen isännän työtoverina

Hevoset olivat monessa roolissa 1900-luvun alkupuoliskon maataloissa. Työt olivat raskaita ja työläitä, ihmisvoimin monasti mahdottomia. Suomenhevonen vahva, sitkeä, rauhallinen ja järkevä. Hevonen oli työtoveri ja ystävä. Raimo ja Anni Tiainen muistelevat elämänvaiheitaan entisen Säämingin alueen Kiviapajalla ja Uitonniemessä, jotka sijaitsevat mantereen puolella, mutta yhtälailla vesimatkojen päässä aikana ennen kunnollisia teitä ja autoja.

Raimoa ja Annia haastattelee Vesa Turtiainen.

Osa 15: Seurantalon tanssit ja torvisoittokunta

Ajat olivat erilaiset, mutta kyllä nuoret viettivät vapaa-aikaa kuten nykyäänkin. Säämingin saarissa riitti nuorisoa, joiden vapaa-ajan viettoa varten rakennettiin vuosisadan alussa seurantaloja. Markku Mielikäinen muistelee tanhuja, näytelmäkerhoa, torvisoittokuntaa ja tansseja.

Markkua haastattelee Anne-Mari Behm.

Osa 16: Viljan tie riihestä tehopuimureihin

Leipä se miehen tiellä pitää. Mutta mistä leipä ja jauhot leivän leipomiseen? Maalla ei sata vuotta sitten lähdetty kauppaan, vaan omaan aittaan, josta haettiin joko jyvät tai valmiiksi jauhetut jauhot. Sisarukset Veikko Huttunen ja Suoma Mikkonen muistelevat aikaa, jolloin elettiin lähes omavaraistaloudessa. Samalla heidän muisteluissa tulee erinomaisesti esille se tekniikan kehitys, joka selittää maaseudun isoa murrosta 1900 -luvun alkupuolella.

Veikkoa ja Suomaa haastattelee Vesa Turtiainen.

Osa 17: Vesj'kansan kinkereillä

Kirkko oli omalla tavallaan läsnä ja samalla kaukana Vesj'ansan arkielämästä. Alli Mielikäinen kertoo kinkereistä ja rippikoulun käynnistä toisen maailman sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Hän kertoo myös mukavasti ja elämänmakuisesti arjesta, ruokataloudesta, naisten ja miesten töiden jakautumisesta ja vapaa-ajasta.

Allia haastattelee Anne-Mari Behm.

Osa 19: Emäntänä Heta-Maria

Viime vuosisadan alussa saariston talojen emännät joutuivat melkoisen paikan eteen. Piti olla vahva ja viisas, sinnikäs ja taitava. Perheet olivat suuria, eivätkä miehet olleet aina paikalla. Heta-Marian puoliso Juhana oli laivoilla ja myöhemmin sodassa, samoin kuin hänen kaikki seitsemän poikaansa. Silloinkin piti pysyä vahvana ja näyttää talonväelle suuntaa. Näin toimitaan ja tästä selvitään!

Tästä kertovat Anna-Liisa Litmanen ja Maija-Leena Nousiainen tarinassaan. Heta-Maria oli heidän mummonsa, jonka luona kaupunkilaislapset usein viettivät lomansa. Tässä tarinassa on taikaa!

Anna-Liisaa ja Maija-Leenaa haastattelee Anne-Mari Behm.

Osa 20: Vesj'kansan tarinoita podin tekijät esille

Tässä jaksossa Anne-Mari Behm, Tapani Innanen ja Matti Muhonen kertovat mikä näissä tarinoissa kiehtoo ja miksi käyttivät paljon aikaa niiden parissa.

Palautetta Vesj'kansan tarinoista