Tervetuliaspuhe

Tervetuliaispuhe Sääminki- Seura ry 60- vuotta 21.9. 2018

Arvoisa juhlaväki, hyvät sääminkiläiset

Sunnuntai- iltana 21. päivänä syyskuuta 1958 kokoontui joukko sääminkiläisiä perustamaan uutta yhdistystä, jonka perustamiskirjassa lukee.

Me allekirjoittaneet perustamme täten kotiseututyötä eri tavoin ja muodoin harrastavan yhdistyksen nimeltä Sääminki- Seura ry, ilmoitamme liittyvän sanotun yhdistyksen jäseniksi sekä hyväksymme sille oheiset säännöt.

Allekirjoittajia oli yhteensä 13 henkilöä, jotka edustivat eri ammatteja, eri puolilta laajaa Sääminkiä. kunnallisneuvos, kansanedustaja, ylipostimies, kalastaja, kirvesmies, maanviljelijä, poliisikonstaapeli, rovasti, varatuomari, emäntä, kaikkia yhdisti vankka sääminkiläisyys.

Tänään me olemme juhlimassa Sääminki- Seura ry:n 60. juhlavuotta täällä Säämingin seurakuntatalossa.

Sääminki- Seura ei ole toiminut aktiivisesti koko 60- vuotta. Toiminta on hiipunut jossain vaiheessa, josta meillä ei ole vielä ole selvyyttä. Yhdistys on poistettu rekisteristä Patentti- ja rekisterihallituksen toimesta jo aikoja sitten. Vanhan yhdistyksen perustamisasiakirjat löydettiin kansallisarkiston uumenista.

Sääminki- Seuran tarpeellisuudesta on keskusteltu eri piireissä jo pitemmän aikaan. Keväällä 2018 kehkeytyi ajatus ryhtyä tositoimiin  Sääminki- Seuran henkiinherättämisestä ja niinpä näissä tiloissa perustettiin uusi Sääminki- Seura 17. päivänä toukokuuta, 22 henkilön läsnäollessa.

Siteeraten Jorma Marjokorven ansiokasta luentoa perustamiskokouksessa voidaan pohtia: mistä nykyäänkin voidaan ottaa oppia? Mikä Säämingin perinnössä on jatkuvasti vaalimisen arvoista?

Luennossa nousi esille neljä asiaa sääminkiläisyydestä

Säämingin pitkä ja monivaiheinen historia

Aikakirjojen mukaan emäpitäjä Sääminki on perustettu 1504 Savon kolmanneksi kirkkopitäjäksi, joka pitää sisällään 500 vuoden ajan tapahtumat milloin Venäjän ja Ruotsin vallan alaisena, milloin ison ja pikkuvihan kurimuksessa. Historiaan voi tutustua lähemmin Säämingin historiasta kirjoitetuissa kirjoissa.

Sääminkiläinen yhteisöllisyys,  yhteishenki kylillä

Sääminkiläisessä kyläyhteisössä on ennen vanhaan osattu toimia yhdessä. Osaltaan siihen on varmasti vaikuttanut kulkuyhteksien hankaluus. Suurissa saarissa on ollut pakko elää omavaraisesti, toinen toisiinsa tukeutuen. Samanlaista yhteisöllisyyttä on toki koettu Säämingissä mantereen puoleisissakin kylissä.

Sääminkiläinen yhteisöllisyys on kestänyt, vaikka on eletty valtakunnan rajojen eri puolilla.

Sääminkiläinen omanarvontunto

Savolaisista sanotaan, että he ovat luovijoita; eivät puhu suoraan, vaan kierrellen ja kaarrellen. ”En ole puolesta enkä vastaan, vuan pikemmijkin päenvastoen.” Sääminkiläiset eivät ole tässä suhteessa puhtaita savolaisia.

Säämingissä on aina ollut ihmisiä, joilla on ollut hyvä, talonpoikainen, itsetunto. Ei ole oltu herrojen edessä hattu kourassa seisovia nöyriä alamaisia. ”Täytyy uskaltaa sanoa lujasti vastaan”, ovat isännät rohkaisseet toisiaan.

Sitkeys ja selviytyminen

Sääminkiläiseltä ihmiseltä on aikojen saatossa vaadittu sitkeyttä ja neuvokkuutta. Oli selvittävä niin  nälkävuosista kuin vihollisen ryöstöretkistä. Oli osattava kulkea kelirikkoaikana, sumussa ja tuiskussa.

Säämingin historia ja erityisesti veskansan elämä on täynnä erilaisia selviytymistarinoita. Yhteistä niille on, ettei ole pelätty työtä ja vaivaa. Sitä kautta ihmiset ovat löytäneet elämälleen merkityksen ja tyydytyksen.

Näitä neljää sääminkiläisyyden tunnusmerkkiä, vaiherikasta historiaa sekä rikasta kulttuuriperintöä korostaen juhlimme tänään Sääminki- Seuran 60-vuotista taivalta.

 

Tervetuloa  juhlaan