Antti Leskinen
![]() |
Sääminki Seura 60 v.
Antti Leskinen 21.9.2018
Olen Kallislahden poikia. Sillä näkökulmalla katselen Sääminkiläisyyttäni.
Kallislahden kylä oli erittäin aktiivinen. Kylällä toimivat erilaiset järjestöt. Oli maamiesseuraa, maalaisliiton-, kokoomuksen-, demareitten- ja Skdl.n toimintaa.
Maatalous oli pääasiallinen elinkeino. Metsä-ja sekatyötä tekivät useat. Merkittävinä työantajina olivat Suur-Savon Sähkö, Tele, VR ja TVH. Savonlinnassa töissä kävi moni. Autoilijan ammattia harjoitti liki 10 yrittäjää niin henkilö- kuin kuorma-autoilla.Olin yksi heistä. Urheilupuolella toimivat SVUL:n Kiri ja TUL.n Viesti.
Kaksi kauppaa OTK.n Itä-Savon Osl ja SOK.n Keski Saimaan Osk. Asiakkuus niissä jakaantui pitkälti poliittisten näkemysten perusteella. Kansakoulu jossa minun aikana oli liki 140 oppilasta.'
Oli Työväentalo ja Suojeluskunnan-, maamiesseuran talo.
Juna ja linja-autoliikenne hoiti koululaisten ja S.linnassa työssä käyvien ihmisten liikkumisen.
V 1950 valmistunut urheilukenttä toi lisää aktivisuutta urheiluun. Seurojen väliset kilpailut Kiri- Viesti. Niissä oli suurta urheilujuhlan tuntumaa. Myös Säämingin mestaruuskilpailut olivat useana kesänä.
Viesti järjesti talvisin hiihtokilpailuja työväentalon läheisyydessä.
Ei pidä unohtaa kulttuurikilpailuja joita kunnan toimesta järjestettiin. Mieleeni on jäänyt, kun olin Työväenyhdistyksen nuorisojaosaston tanhuporukassa ja me voitimme kunnan tanhumestaruuden.
Massilanmäki joka on Kallislahden kylän osa Juvan suuntaa. Siellä oli naapuri apu tärkeässä roolissa. Syksyn sato korjattiin pitkälti ns ”väk`lainalla”. Kun joku vietti merkkivuosijuhliaan, niin paikallisessa kaupassa oli lahjalista johon onitteluraha laitettiin ja sitten kyläläisten yhteislahjana juhlivalle henkilölle annettiin. .
Tälläisessä kyläyhteisössä vietin ensimmäiset 33 vuotta.. jolloin perheemme muutti työn takia Savonlinnaan.
Uskon, että aktiivisuus erilaisissa harrastuksissa loi sellaisia arvoja jotka kannattivat kallislahtelaisia, myöskin minua, elämän eri tehtävissä missä kukin toimi. Lähimmäisistä huolehtiminen. Ota mukaasi myös se hiljaisempi ja arempi ihminen
En muista, että kylällämme olisi ollut syrjäytyneitä ihmisiä. Aktiivinen järjestötyö kasvatti mielenkiintoa yhteisten asioiden hoitoon ja itsensä kehittämiseen.
Olen leikilläni sanonut, että Kallislahden kansakoulu oli niin kovatasoinen kun sieltä monen piti neljänneltä luokalta vaihtaa koulua oppikouluun meno .
Mielestäni kylän aktiviiteetit jäi meidän silloisten nuoriin ,(Säämingin historian kirjoittaja Pekka Lappalainen oli hieman vanhempaa ikäpolvea,) yhteiskunnallisena harrastuksena ja myöhemmin työskentelynä eri ammateissa Voisin luetella henkilöitä ” silloisia nuoria” jotka ovat menestyneet elämänsä eri ammateissa mm..
- Kaupunginjohtajina: Auvisen Jorma ja Markku. Alasen Juhani
- Lääkäreinä: Veikko Mikkonnen, Antti Myllymäki
- Pankinjohtajana: Veikko Huttunen
- Kirkkoherra: Väinö Massinen
- Toimittaja-Päätoimittaja: Aimo Massinen
- Kallislahden kansakoulun päättötodistuksen saaneina: mm.
- Heikki Kenttälä Sähkötoimisto Heikki Kenttälän omistaja.
- Itä-Savon YH Rakennuttaja Oy.tj. Antti Leskinen
- Kansanedustaja Risto Kuisma
Kuntaliitos oli kuntalaisten mielipiteitä jakava asia. Järkisyyt painoi liitoksen puolesta, tunnepuoli taas itsenäisenä säilyttämisenä. Yhden äänen enemmistöllä liitos valtuutossa syntyi.
Olin mukana Säämingin kv ja kh.ssa. Alueliitoksen jälkeen kaupungin valtuustossa ja teknisen ltk pj. ja myöhemmin kh.ssa. Kyllä meillä sääminkiläisillä oli erityisen tärkeää, että ent. Säämingin alueen asiat tulevat tasapuolisesti hoidettua.
Henkilövalinnoissa oli myöskin tavoitteena saada sääminkiläinen henkilö tasavertaisena eri tehtäviin. Nykyinen kehitys näyttää näivettyvän kyläyhteisöt. Koulujen ja kauppojen lopettamiset jouduttavat asiaa.
Meidän entisten sääminkiläisten tulee laittaa lipputankoihin Säämingin ”isännän viiri” osoittamaan .Sääminkiläisyyttämme se, (minun lipputangossa ”pässiviiri” liehuu), on arvokas perinne. Jota kannattaa vaalia.